Tuhon teihin ei ole varaa

Tieliikenteen osuus kaikesta kotimaan henkilöliikenteestä oli Liikenneviraston mukaan noin 93 prosenttia vuonna 2013. Loput 7 prosenttia kuljettiin junilla, linja-autoilla tai lentäen. Tästä huolimatta istuvat poliittiset päättäjät ovat jo useamman vaalikauden ajan antaneet tieverkkomme korjausvelan kasvaa yli miljardiin euroon. Tuolla summalla tieverkostomme saataisiin siis hyvään ja moderniin kuntoon, ei kuitenkaan mitenkään poikkeavaan ylikuntoon.

Teiden rapautuminen on hiipivä katastrofi, kun kuluneet pinnoitteet päästävät vettä pikkuhiljaa yhä syvemmälle runkorakenteisiin. Se tuhoaa lopulta koko tien. Jokaisella autoilijalla on kokemuksia jatkuvasti heikkenevistä teistä ja valitettavan usein myös teiden kunnosta johtuvista vaaratilanteista. Kun Suomessa kuitenkin kerätään vuosittain noin 7 miljardia euroa veroina tieliikenteeltä ja vain miljardi palautuu tiestön kunnostukseen ja rakentamiseen, voidaan puhua huutavasta vääryydestä.

Kuinka monta turhaa kuolemaa tai vakavaa vaaratilannetta pitää teillämme tapahtua ennen kuin poliittinen eliitti kuulee hätähuudon?

Valtiontaloudessa on paljon säästettävää. Säästöt on tehtävä, mutta pitää olla myös älyä tehdä valintoja. Ihmishengillä ei ole varaa leikkiä. Liikenneinfrassa on lisäksi kyse myös koko Suomen talouden verisuonistosta: on turha haaveilla mistään kasvusta, jos perusinfrastruktuuri ei enää ole kunnossa.

Viime vuonna istuva hallitus leikkasi vuosittaisista väylärahoista 100 miljoonaa euroa. Kun asiasta nousi kohu, korotettiin väylärahoja 30 miljoonaa euroa. Lopulta siis väylärahoista nipistettiin kuitenkin 70 miljoonaa euroa.

Päättyneellä vaalikaudella kokoontunut liikenneverkon korjausvelkaa selvittänyt parlamentaarinen työryhmä päätyi lopputulemaan, että 200 miljoonan euron korotukset vuositasolla väylärahoihin olisivat juuri ja juuri riittävä panostus, jolla tiestön rapautuminen voitaisiin pysäyttää. On kuitenkin surkuhupaisaa, että tämänkin työryhmän esityksen rinnalla toteutui tuo hallituksen esittämä 70 miljoonan tiemäärärahojen leikkaus!

Suomi on harvaan asuttu maa, missä on korkeat kustannukset ja pitkät välimatkat. Kumipyörät ovat useimmiten ainoa järkevä tapa sekä ihmisten että tavaran liikuttamiselle.

Tästä huolimatta Kehä III:n sisäpuolella vaikuttava poliittinen eliitti ei halua tai kykene ymmärtämään kansakuntamme kohtalon kysymyksiä. Suomalaisen yhteiskunnan ja sen talouden elinvoima syntyy teiden varsilla ja niitä pitkin. Ihmisten tehokas ja vapaa liikkuvuus mahdollistaa pienen kansakuntamme menestymisen myös tulevaisuudessa. Tulevan hallituksen ja eduskunnan on otettava maamme tieverkoston ja perusinfran hätähuuto tosissaan ja löydettävä rahoitus niille teille, jotka pumppaavat elinvoimaa koko Suomen hyvinvoinnille myös tulevaisuudessa.

 

Francis McCarron

Yrittäjä, valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu